Helsinki 20.5.2015 klo 18


Tule kuuntelemaan bassoa kehollasi! Matalat äänet värisevät mukavasti ja rentouttavasti. Kontrabasisti Henrica Fagerlund johdattaa klassisella soitollaan sinut syvälle mielikuvitusmatkalle. 
Ja takaisin :)
 

Ota joogamatto tai makuualusta mukaasi ja pukeudu mukavasti.
 

20.5.2015 klo 18 G18-juhlasalissa Helsingissä osoitteessa Yrjönkatu 18.
Liput 20/15 euroa tuntia ennen ovelta.

Konsertin järjestää Bezuneshin ystävät ry yhteistyössä Martin Wegelius Instituutin kanssa.
 

Konsertti on samalla myös hyväntekeväisyys- ja läksiäiskonsertti. Bezuneshin ystävät ry:n primus motor Henrica Fagerlund lähtee soitto- ja ihmisoikeusmatkalle Etiopiaan ja Keniaan, jossa hän mm. esiintyy samalla DRS-ohjelmistolla sekä tapaa Bezuneshin ystävät ry:n paikallisia työntekijöitä, jotka työskentelevät tyttöjen oikeuksien puolesta ympärileikkausperinteen lopettamiseksi. Lisää Bezuneshin ystävät ry:n toiminnasta http://ihmiselle.blogspot.fi

Konserttipalautetta

Sen värähtelyn todella tunsi, myös jalkapohjissa. Ja tuntui, että veri alkoi kiertämään päässä.

Tuntui, että oli jossain ihan eri maailmassa. 

Välillä tuli kuuma ja välillä viileä.

Selkäsärky katosi, koko selkä pehmeni. Tuntui, että upposi lattiaan.

Hieno, upea kokemus.

Tuntui, että näki eri värejä ja kaikenlaisia omia maailmoja.



Rentoutuskonsertti, mitä siellä tapahtuu?

Konsertissa saat nauttia rentouttavista, matalista äänistä. Soitan esittäviä (klassisia) soolokappaleita, ja niiden ohella myös pitkiä, matalia rentoutusääniä.

Rentoutuskonsertissa saat levätä jumppamatolla maaten. Jos siltä tuntuu, voit ihan vapaasti nukkua ja vaikka kuorsatakin :) Jos haluat, voit ottaa tyynyn ja viltin mukaasi tai vaikka takin peitoksi. Kontrabasso lepää samaa lattiaa vasten, joten bassosta tulevat äänen värähtelyt kulkevat lattiapinnan kautta kehoon. Ellet halua maata lattialla, voit tietysti myös istua, tai vaikka seistä tai liikuskellakin. Ääniaallot kulkevat myös ilman halki aiheuttamalla ilmanpaineenvaihteluja, eli värähtelyä, joten äänen värähtely tavoittaa kehon myös ilman kautta.

Yleensä aloitan konsertin matalalla 40 hertsin taajuisella, E-nimisellä sävelellä. 40Hz on myös aivojen talamuksen gammataajuus ja sen sanotaan olevan yhteydessä oivalluksiin ja uusien ideoiden syntymiseen. Kuulostaako huuhaalta? Täällä tieteellisiä tutkimuksia juurikin samasta 40Hz taajuudesta :)


Tutkimustietoa 40Hz taajuudesta

"Puhuit niistä matalista taajuuksista ja niiden vaikutuksista. Perustuuko se siihen, että se toimii jos niin uskoo?" kysyi minulta eräs toimittaja. Kieltämättä kaikenlainen "taajuus","värähtely" ja "resonanssi" kuulostaa hieman huuhaalta, niitä kun ei voi niin helposti omin silmin havaita. Tieteellisin menetelmin värähtelyt, taajuudet, resonanssit ja niiden vaikutukset voidaan kuitenkin ihan oikeasti mitata. Tässä siis skeptikolle tieteellistä tutkimusta ihan oikein lähdeviitteineen :)

Eräs hyvin kiinnostava seikka matalista taajuuksista on Gammataajuus (40Hz) ja Hyper Gammataajuus (40-100Hz). Birminghamin yliopiston Neurotieteen yksikkö on tutkinut 40 Hz:n taajuutta ja sen merkitystä ihmiselle. Tutkijat ovat todenneet Gammataajuuden liittyvän erityisesti korkeampiin henkisiin toimintoihin, kuten havaitsemiseen ja tietoisuuteen (Jefferys, J.G.R., Traub, R.D., Whittington, M.A. 1996. Neuronal networks for induced “40Hz” rhythms. Trends in Neurosciences 19, 202-208.).

40 Hz:n taajuudella tapahtuva synkroninen aivotoiminta näyttäisi olevan osallisena aistiärsykkeiden sitomisessa yhdeksi yhtenäiseksi kohteeksi, jonka havaitsemme. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi havaitsemamme kohteen värin, muodon, liikkeen ja sijainnin yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä prosessi on niin tehokas, että emme ole juurikaan tietoisia sen tapahtumisesta. (Jefferys ym, 1996.)

New Yorkin yliopiston School of Medicinessä työskentelevä neurotieteen professori Rodolfo Llinas huomasi jo 1990-luvun alussa tutkimuksissaan, että 40 Hz:n auditiivisella stimulaatiolla oli vaikutusta 40 Hz:n aivotaajuuteen. Tämän asian vahvistaa myös Jefferysin (1996) kolleegoinenn tekemät tutkimukset. Niiden mukaan toistuva 40 Hz:n auditiivinen stimulaatio synnyttää aivoissa laajan 40 Hz:n “vakaan tilan reaktion”. (Llinas, R., Ribary, U. 1993. Coherent 40- Hz oscillation characterizes dreamlike states in humans. Neurobiology 90:2078-2081. Jefferys ym., 1996.)

Hyper-Gammataajuuteen (40-100Hz) liittyvät tutkimukset ovat vielä varsin alkuvaiheessa, mutta on esitetty, että ne liittyvät tavallisuudesta poikkeaviin tietoisuuden tiloihin. Tällaisia ovat esimerkiksi korkeammat meditaation ja itsetietoisuuden tilat, syvimmät oivaltamisen tasot ja luovaan ongelmanratkaisuun liittyvät tilat. (Thompson, J. 1999. Epsilon, Gamma, Hyper-Gamma and Lambda Brainwave Activity and Ecstatic States of Consciousness. Center for Neuroacoustic Research Articles (online), available at http://www. neuroacoustic.com/articleepsitext.htm)


Miksi juuri kontrabasso?

Jos tarkastellaan fysioakustisessa menetelmässä käytettyä äänenkorkeuden haitaria, saatamme pian huomata, että liikumme samalla alueella kuin kontrabasson ääniala. Basson alin kieli, eli kontra-E on n. 41 Hz (riippuen virityksestä). Viisikielisellä tai C-jatkeellisella kontrabassolla pääsee n 30 Hz kieppeille saakka. Eli kaikki basson matalat sävelet ovat samaa taajuutta kuin FA-hoidoissa. Muut soittimet ovat enimmäkseen liian korkealla. Esimerkiksi viulun taajuusalue on 196 Hertsistä (alin mahdollinen ääni viululla) ylöspäin aina sinne 2000Hz paikkeille saakka. Todennäköisesti kuitenkin muut matalat soittimet, kuten tuuba ja fagotti soveltuvat vastaavanlaiseen ”mörinäterapiaan”.





Kontrabassoa (tai muuta matalaa soitinta) käytettäessä voidaan myös helposti yhdistää musiikin kuunteleminen ja matalista värähtelyistä hyötyminen. Kontrabasson sävelet eivät ole siniääntä (kuten FA-tuolin äänet), mutta samanlainen "siniaalto" soi kontrabassonkin sävelspektrin pohjalla, ja tämän perustaajuuden lisänä soi useita yläsäveliä tehden soundista hieman luonnollisemman ja korvalle miellyttävämmän. Esimerkiksi kännykän piippaukset ovat siniääniä, joten kun vertaa niitä piippauksia akustisen soittimen soundiin, ymmärtää mistä on kyse :)

Fysioakustinen menetelmä

Rentoutuskonsertti-idea syntyi kun tutustuin musiikkiterapian muotoon nimeltä fysioakustinen menetelmä. Rentoutuskonsertti onkin tavallaan eräänlainen sovellus FA-menetelmästä.

Fysioakustista hoitoa käytetään Suomessa mm. kuntoutustutkimuksessa, työterveyshuollossa, urheilulääketieteessä ja -valmennuksessa, aivovaurio ja -vammaiskuntoutuksessa, vanhusten kuntoutuksessa ja päihdekuntoutuksessa. Sitä sovelletaan myös psyykkisten ja psykosomaattisten oireiden hoidossa ja sitä voidaan käyttää kivunlievitykseen, rentoutumiseen, kohonneen verenpaineen, stressin ja uupumuksen hoitoon. Hoito on kehitetty Suomessa fysiologian, psykologian ja elektroakustiikan asiantuntijoiden yhteistyönä. Se on käytössä useassa maassa lääkintöhallituksen hyväksymänä hoitovälineenä.

Fysioakustinen menetelmä on edesmenneen suomalaisen musiikkiterapian pioneerin Petri Lehikoisen kehittämä musiikkiterapian erityissovellutus. Fysioakustisella menetelmällä tarkoitetaan tietokoneohjatun, matalajaksoisen äänen terapeuttista käyttämistä ja kohdistamista nk. fysioakustisen tuolin sisälle rakennetuista kaiuttimista ihmisen kehoon. Laite tuottaa puhdasta siniaaltoa. Fysioakustisessa menetelmässä käytettävän siniäänen korkeus vaihtelee 27-113 Hz:n välillä.
FA-tuoli
Koska matalien äänien ominaisuuksiin kuuluu kiinteän ja nestemäisen aineen hyvä läpäisykyky, tavoittaa fysioakustinen äänivärähtely myös kehon kaikki sisäosat. Menetelmällä voidaan näin vaikuttaa esimerkiksi verenkiertoon, sisäelinten, hengityksen ja hermoston toimintaan. Huomionarvoista on se, että useat ihmisen keholliset toiminnot tapahtuvat hyvin matalilla taajuuksilla. Näin on mm. aivojen, hermoston ja hengityksen kohdalla.

Siniäänet värähtelevät ihmisen lihaksistossa ja vaikuttavat lihassoluihin. Kun lihakset resonoivat äänen mukana, ylimääräinen jännitys laukeaa niistä, verenkierto paranee, kuona-aineet kulkeutuvat nopeammin pois ja aivojen hapen saanti paranee. Fysiologisia vaikutuksia voidaan havaita sekä solutasolla, että laajemmilla kehon alueilla mm. lihaksissa ja lihasryhmissä, sisäelimissä ja hermostollisissa toiminnoissa. Fysioakustinen hoito on hyvin hellävaraista, joten hoitoa voidaan antaa sellaisissakin vaikeatasoisissa kivuissa, joissa esimerkiksi manuaalinen hoito ei ole mahdollista. Esimerkiksi solukalvot reagoivat akustiseen värähtelyyn. Solukalvojen resonanssitilat muuttavat solukalvojen läpäisyominaisuuksia ja avaavat ionikanavia, joiden avulla solujen aineenvaihduntaan osallistuvien n. 3000 entsyymin kulku helpottuu. Resonanssiilmiön kautta siis verenkierto ja erilaiset aineenvaihduntaprosessit tehostuvat. Samoin lihaksista laukeaa ylimääräinen jännitys ja kehon osat lämpenevät. Oikealla tavalla toteutettuna tämä voi edistää kudosten elpymistä, palautumista tai toipumista erilaisista häiriötiloista. [Lähde]

Iholla ja kudoksissa tapahtuva, ulkoapäin annettu värähtely vaikuttaa  myös eräiden mielialaa ja kiputiloja säätelevien hormonien ja välittäjäaineiden, kuten endorfiinin ja oksitosiinin tuotantoon lisäävästi. Fysioakustista hoitoa voidaan käyttää osana laaja-alaista musiikkiterapiaa tai omana erillisenä hoitomuotona. 

Huippu-urheilijat ovat pitkään hyödyntäneet FA-tuolia. Fysioakustisella hoidolla voidaan nimittäin nopeuttaa maitohapon poistumista lihaksesta ja sen tuotantoa voidaan vähentää. Hoidolla voidaan parantaa myös kehon aineenvaihdunnallista hyötysuhdetta eli urheilusuorituksen aikana tarvitaan vähemmän energiaa ja happea. Myös leikkauksesta toipuvien urheilijoiden turvotuksia voidaan vähentää fysioakustisella hoidolla. Menetelmästä on todettu olevan apua lihasjännityksen laukaisemisessa. 

Mika Salo FA-tuolissa

Kuvia